– Kaiken A ja O on ladut. Jos niitä ei ole tai ne ovat huonossa kunnossa, asiakkaita ei tule.
Aino Kyrö ja Mervi Autto ilmaisevat asian hyvin ytimekkäästi, eikä hankkeen toteuttamisen motiivia tarvitse taaskaan erikseen kysyä. Kittilän Raattamassa asuvat naiset ovat saaneet vastikään valmiiksi Leader-rahoitteisen hankkeen, jossa paranneltiin alueen reittejä entistä paremmiksi ja houkutteleviksi, mutta myös turvallisemmiksi. Mukana hankkeen ydinporukassa ovat olleet myös Ossi Saatio ja Pekka Pihlajaniemi.
Nautinnollinen verkosto
Raattaman reitit ry:n hoidettavana on noin sadan kilometrin latuverkosto, joka ulottuu kolmen kunnan alueelle. Pallastunturin Nammalakurussa laduilta on yhteys Muonion latuverkostoon. Latupooli toimi aiemmin nimellä Kyrönperän ladut, mutta nimi muutettiin vuonna 2015.
– Kyrönperä ei sanonut turisteille oikein mitään, ja suunnitelmissamme on myös kesäreittien kehittäminen, Kyrö perustelee.
Pallastunturi yhdessä muiden alueen tuntureiden kanssa tarjoaa maailmankin mittapuussa ainutlaatuista ihasteltavaa. Raattaman laduilla viihtyvät eritoten nautiskelevat hiihtäjät, joita ajatellen maisemallisesti hienoille paikoille asennettiin penkkejä.
– Täällä monet hiihtävät tunteja, eivät kilometrejä. Penkille voi istahtaa nauttimaan maisemista ja eväistä kaikessa rauhassa, Autto ja Kyrö kertovat.
Kausi pitenee
Latupohjien raivaamisen perimmäinen tarkoitus on saada hiihtokausi pidemmäksi. Kun pohja on tasainen, saadaan latu tehtyä vähemmällä lumella eivätkä risut ala törröttää lumesta kevään tullen. Tasaiset pohjat ovat myös turvallisuuskysymys. Hankkeen aikana ostettua latuhöylää käytetään reittien kunnostamisessa hiljaisempana aikana kustannusten säästämiseksi ja latuja on saatu auki jo itsenäisyyspäivän aikaan. Latujen kunnossapidon kustannuksia katetaan kerättävillä latumaksuilla ja karttojen ja latutarrojen myynnistä saaduilla tuloilla.
Alueelta löytyy vaihtelevasti eri vaikeustason reittejä tasamaalta tunturin rinteisiin. Reiteille kehitettiin hankkeen avulla väriluokitus, joka voi olla tarpeen pelastustoimia vaativassa hätätilanteessa.
– On helpompi muistaa, minkä värisen kyltin näki viimeksi, kuin reitin nimi. Kun avuntarvitsija osaa kertoa reitin värin apua hälyttäessään, osataan apu lähettää heti oikeaan suuntaan, Kyrö sanoo.
Alueelle tehtiin myös uusia opastetauluja. Uudet opasteet täyttävät TUKES:in uusimmat turvallisuusvaatimukset.
Raattaman Reitit ry:n kotisivutkin saivat uuden ilmeen ja hiihtäjien iloksi kehitettiin vielä reaaliaikainen latukartta. Internetistä löytyvä latukartta antaa hiihtäjille arvokasta tietoa latujen kunnossapidosta. Kartasta näkee missä ladut kulkevat, ja koska ne on viimeksi huollettu.
Satoja tunteja talkoita
Vaikka hankkeen läpivieminen on Aino Kyrölle ja Mervi Auttolle tullutkin jo tutuksi, kuormittaa se silti. Jonkun on kuitenkin tartuttava toimeen, jotta paikan maine hiihtokohteena ei kärsisi. Epävarmuus reittien kunnosta voi ajaa turistit muualle.
Kyröllä ja Auttolla on kummallakin majoitustoimintaa, Ossi Saatio on matkailuyrittäjä ja Pekka Pihlajaniemi vapaa-ajan asukas.
– Teemme tätä kuitenkin koko yhteisön eteen. Kuka muukaan parannukset tekisi, jos emme itse tarttuisi toimeen? Ei ainakaan kukaan ulkopuolinen taho. Ideat vain kuihtuisivat ja unohtuisivat.
Lisää tekijöitä otettaisiin mielellään mukaan.
– Hankkeen vetäjällä on niin suuri vastuu, että sitä olisi hyvä saada jaettua, naiset miettivät.
– Kynnys lähteä mukaan tuntuu kuitenkin olevan suuri, emmekä oikein tiedä miksi, miettivät naiset.
Vaikka ilmiö tuntuukin olevan sama joka puolella, uusiakin on silti saatu mukaan. Paikallinen Tomi Valo on auttanut nettisivujen kanssa ja talkoihinkin ilmaantui väkeä.
Hyvältä näyttää
Lapin matkailun nousu näkyy Raattamassakin. Itsenäisyyspäivän ja joulun tienoo ovat vilkastuneet, lapsiperheitä näkyi hiihtolomilla enemmän ja ulkomaalaisiakin näkyy jonkin verran. Alueen matkailu perustuu pitkälti hyviin latuihin ja reitteihin, eli hanketyöllä todellakin on tarkoituksensa.
– Olemme saaneet positiivista palautetta uusista merkinnöistä, Kyrö ja Autto kertovat.
Kehuja satelee myös ladun varrelta tavoitetuilta, nimettömiksi omasta toiveestaan jääviltä hiihtäjiltä.
– Täytyy sanoa, että ei nämä reitit tästä oikein voi paremmiksi enää mennä. Todella hienon työn ovat tehneet, toteaa paikalliseksi tunnustautuva suksia autoon pakkaava henkilö.
Raattaman Reitit ry:n suunnittelmissa on jatkaa alueen palvelujen kehittämistä mahdollisesti sulanmaan kauden reittien suunnittelulla ja toteutuksella. Alue on osaksi mukana myös Enontekiön kehityksen MTB maastopyöräilyn kehittämishankkeessa.
Reitit kuntoon Leader-rahoituksella
Raattaman reittien palvelujen kehittämishanke sai rahoitusta Leader Tunturi-Lapilta noin 12 000 euroa. Hankkeen kustannukset kokonaisuudessaan olivat noin 18 000 euroa.
– Julkinen tuki on merkittävä ja on hyvä, että sen mahdollisuudesta tullaan kertomaan tänne kylille asti, toteavat Aino Kyrö ja Mervi Autto.
Hankkeen läpivieminen on melkoinen, aikaa vievä ponnistus, mutta usein se ainoa keino saada asioita tehdyksi.
– Kyllä siinä helpotuksen huokaus pääsi, kun rahoituspäätös tuli, Autto naurahtaa.
Raattaman latuja hoidetaan tampparilla, joka hankittiin niin ikään Leader-rahoituksen avulla. Tunturiunelmia Kyrönperältä –hanke toteutettiin vuosina 2006-2007, jolloin myös kunnostettiin reittejä ja hankittiin maanomistajien lupia.
– Siihen hankkeeseen lähdettiin aikanaan siksi, kun vanha tamppari hajosi ja tuli tarve ostaa uusi, naiset kertovat.
– Raattaman reittien hanke on erittäin hyvä esimerkki aktiivisesta yhteisöstä, joka oma-aloitteisesti ja yhteistyöllä suunnittelee ja myös toteuttaa pieniä unelmia alueella, toteaa Leader Tunturi-Lapin toiminnanjohtaja Nina-Maria Möykkynen.
– Raattamalaisten kanssa on ollut ilo tehdä yhteistyötä ja pieni yhteisö on tehnyt suuren ponnistuksen alueen elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin eteen. Totta on, että useasti homma tahtoo kaatua muutaman aktiivisen harteille, mutta talkoita ollaan valmiita tekemään, hankebyrokratia eli papereiden pyörittäminen voi sen sijaan tuntua hieman työläämmältäkin.
Möykkynen ei kuitenkaan halua pelotella kehittämishanketta suunnittelevia liiaksi.
– Kannattaa muistaa, ettei Leader-hankkeissa ole koskaan yksin. Leaderin henkilökunta auttaa ja kulkee rinnalla koko hankkeen ajan sekä tarvittaessa myös sen jälkeen.
Teksti ja kuvat:
Tuuli Kontio
