Kehittämistarpeet

Kehittämistarpeet

Digitalisaation hyödyntämiseksi seutukunnassa tarvitaan jokaisen kotitalouden ja liiketoimintapaikan kattava valokuituverkko sekä lisää osaamista. Valokuituverkkojen rakentamisen edistäminen on LTL ry:n osaamiskärki, johon tulemme edelleen panostamaan. Digiosaamista tulee viedä kyliin, suoraan käyttäjille. Digitaalisiin tuotteisiin ja palveluihin pohjautuvat yritykset ovat paikkariippumattomia, joten niiden sijoittumista alueelle pyritään edistämään ja lisäämään tietoadigitalisaation mahdollisuuksista jokaisella sektorilla.

Pandemiat, sodat ja muut laajat kriisit vaikuttavat usein ensimmäisenä matkailuun, joten tulevaisuudessa panostetaan entistä enemmän elinkeinokentän hajauttamiseen sekä kestävään matkailuun. Sesonkeja pyritään tasaamaan kehittämällä edelleen lumettoman ajan palveluita ja elämyksiä. Digitalisaation vastapainona hyödynnetään seutukunnan autenttisuutta, koskematonta luontoa ja aitoja elämyksiä kestävästi. Jokainen luonnosta elävä yritys panostaa vastuullisuuteen ja vähähiilisiin ratkaisuihin.

Muilla toimialoilla suuria mahdollisuuksia ovat elintarvikkeiden ja luonnontuotteiden jalostusarvon nostaminen kotiseudulla. Luonnosta saatavien raaka-aineiden tuntemus ja arvostus on seutukunnassamme korkealla. Arvopohjainen jalostus, tuotteistus ja brändäys tuovat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi poronlihalle, lampaanvillalle ja marjoille. Ilmaston ja ympäristön muovaamien luonnonolosuhteiden lisäksi toimialoilla on runsaasti mahdollisuuksia Tunturi-Lapin perinteiden ja tarinoiden esilletuomisessa. Näitä voidaan hyödyntää esimerkiksi käsitöissä, matkailupalveluissa ja luovilla aloilla. Valokuituverkkojen rakentamisen myötä uusia avauksia tullaan näkemään myös TKI- investoinneissa. Vahvat signaalit osoittavat, että tutkimuskentän ja paikallisen elinkeinoelämän yhteistyö tulee konkretisoitumaan. Lisääntynyt etätyö tuo seutukuntaan aiempaa enemmän korkeakoulutettua väestöä. Älyteknologiat, arktinen testaus ja tutkimus sekä näitä tukevat palvelut lisäävät elinkeinokentän monipuolisuutta entisestään.

Asuntopula ja seutukunnan vetovoimaisuus luovat tarpeen uusille asumisen muodoille. Erityisesti sivukylillä väestö ikääntyy ja uusissakin asukkaissa on runsaasti eläkeläisiä. Kaikkia palveluita ei voida digitalisoida eivätkä kaikki ikääntyneet halua tai voi asua palvelukodeissa. Elämänlaatua lisääviä mahdollisuuksia ovat sivukylien perhekodit, joiden ansiosta kotikylissä voidaan asua pidempään sekä yhteisölliset asumisen muodot, joissa eri ikäiset asukkaat voivat itse lisätä palvelutarjontaa. Perhekotien lisäksi uusia asumisen muotoja voidaan kehittää julkishallinnon ja kolmannen sektorin hankkeissa. Lisäksi tarvetta on yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle, joka voi tuoda asumisen lisäksi sivukylille lukemattomia muitakin palveluita.

Suurimpana uhkana luontokeskeiselle seutu- kunnallemme on ilmastonmuutos. Tunturi- Lappi sijaitsee kokonaisuudessaan arktisella alueella, jossa ilmastonmuutos etenee muuta maailmaa nopeammin. Kohoava lämpötila vaikuttaa esimerkiksi porojen elintilaan, matkailun vetovoimaan sekä yksityistalouksiin, muun muassa tulvien muodossa. Seutukunnassa on enimmäkseen mikrokokoisia yrityksiä, jotka voivat kehittää toimintojaan ketterästi yhä kestävämpään suuntaan. Tiedon lisäämistä tarvitaan kuitenkin runsaasti etenkin kotitalouksiin. Erilaisilla rahoituksilla yritysten lisäksi myös kunnat ja yhdistykset voivat edistää sekä ekologista, taloudellista, kulttuurista että sosiaalista kestävyyttä.

Uhkana pidetään myös maankäytön kiistoja. Ilman riittävää viestintää, yhteistyötä ja tietoa muiden elinkeinoista ristiriidoilta ei voi välttyä. Seutukunnassa ollaan avoimia erilaisille maankäytön muodoille, kun se tehdään paikallisia kunnioittaen. Etäisyyksien ansiosta eri elinkeinot ja omaleimaiset kylät voivat elää rinnakkain. Myös maanomistajuus voi paikoittain vaikuttaa uudisrakennusten ja uusien reittien sijoittumiseen tai toteutumiseen. Tunturi-Lapin kylillä koetuista tarpeista yleisimpiä ovat juuri lähireitit sekä kylätalot ja muut yhteisölliset tilat.

Tunturi-Lapin kylillä kaivataan myös harrastuksia lapsille ja nuorille. Etä- harrastaminen on yhä helpompaa, mutta valikoimaa tarvitaan lisäksi paikan päälle. Hyvät muistot lapsuudesta edistävät nuorten jäämistä alueelle tai palaamista mahdollisten opiskelujen jälkeen. Uuden osaamisen tuomisessa seutukuntaamme nähdään vain mahdollisuuksia, esimerkiksi työmarkkinoilla vallitsevan kohtaanto-ongelman nujertamisessa. Työvoimapula on kriittinen esimerkiksi matkailualalla, jolla moni osaaja kouluttautui uudelleen tai vaihtoi alaa pandemian aikana. Pitkittyessään työvoimapula nähdään uhkana useiden toimialojen ja koko seutukunnan elinkeinokentän kehittymiselle. Osaamisen lisäämisessä mahdollisuuksia on oppilaitosten lisäksi myös seuroilla, yhdistyksillä ja kunnilla.

Kuva 4. Vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien suhde toisiinsa ja strategian painopisteisiin.