Toiminta-alueen kuvaus

Tunturi-Lapissa on tilaa kaikenlaisille elämäntyyleille, mutta meitä kaikkia yhdistävät luonto ja tarina.

Luonto on seutukuntamme luontainen vahvuus, jonka päälle ovat rakentuneet erilaiset elinkeinot, paikalliskulttuuri ja hyvä elämänlaatu. Tunturit, erämaat, joet ja pikkukylät muodostavat täällä syntyneille ja tänne asettuneille sielunmaiseman. Luontoon liittyy olennaisesti myös puhtaus, josta halutaan pitää kiinni.

Luonnon ja puhtauden jälkeen yleisin seutukunnan vahvuuksiksi mainittu tekijä ovat ihmiset. Tunturi-Lappi on omanlaisensa kulttuurien sulatusuuni, jota asuttaa Euroopan ainut alkuperäiskansa sekä vuosittain kasvava määrä ihmisiä maailman jokaisesta kolkasta – ja kaikkea siltä väliltä. Uudet asukkaat otetaan avosylin vastaan ja heille opetetaan mielellään paikallisia taitoja ja tapoja. Oma paikallisyhteisö löytyy kiinnostuneille esimerkiksi yhdistystoiminnasta tai talkootöiden lomasta. Kirjattuja asukkaita Tunturi-Lapissa on 14 381. Paikallisväestöön kuuluu kuitenkin runsaasti myös vapaa-ajan asukkaita, jotka saattavat oleskella Tunturi-Lapissa jopa suurimman osan ajastaan. Lisäksi matkailijat moninkertaistavat väkiluvun ajoittain ja paikoittain sesonkien mukaan.

Kantaväestön keskuudessa on tavallista lähteä maailmalle jossain elämänvaiheessa ja palata sitten juurilleen uusien kokemusten, oppien ja perheenjäsenten kanssa. Paluumuuttajia löytyy erityisesti eläkeläisten keskuudesta. Kun työt eivät enää sido tietylle alueelle, maailma on avoin ja moni päätyy valitsemaan kodikseen juuri Tunturi-Lapin. Vuoden 2020 aikana eksponentiaalisesti kasvanut etätyö ja -opiskelu ovat myös lisänneet ihmisten vapautta, mikä lisäsi muuttovirtaa tänne entisestään. Hiljalleen olemme saaneet kumottua käsitystä siitä, ettei täällä olisi mahdollisuutta työskennellä ja opiskella alalla kuin alalla. Sen sijaan väkiluvun kehityksen suurimpana hidasteena tänä päivänä on asuntopula.

Elinkeinoelämää kannattelevat intohimoaan toteuttavat yrittäjät. Tunturi-Lapin jokainen kunta sijoittuu Manner-Suomen kärkikuusikkoon yritysten lukumäärässä väkilukuun suhteutettuna. Yrittäjyyden suosion taustalla ovat erityisten olosuhteiden luomat mahdollisuudet, kannustava ilmapiiri sekä halu asua täällä, vaikka sopivia työpaikkoja ei olisikaan löytynyt. Tunturi-Lapissa matkailun moniulotteisuus näkyy konkreettisesti: jokainen toimiala liittyy vähintään välillisesti matkailuun. Suuria työllistäjiä ovat majoitus- ja ohjelmapalvelut, teollisuus ja julkishallinto. Tärkeitä elinkeinoja ovat myös esimerkiksi arktinen testaus, nousevat elintarvike- ja luonnontuotealat sekä perinteiset luontaiselinkeinot.

Perinne-elinkeinoista etenkin poronhoito on tärkeä tekijä seutukunnan elinvoiman ylläpitämisessä. Ala on yksi saamen kielen ja kulttuurin kannatinpalkki. Perinnetieto sekä kielet ja murteet ovat vahvasti sidoksissa tekemiseen ja käytännön taitoihin. Niiden säilyttämiseksi perinne-elinkeinoista halutaan pitää kiinni. Vaikka poronhoito ei olisi täysipäiväinen ammatti, se mahdollistaa sivukylillä asumisen. Tavallista onkin, että yksilöillä on useita eri tulonlähteitä ja sivutoiminen yrittäjyys on suosittua.

Alueelle muuttava tai täällä vieraileva huomaa nopeasti, että etäisyydet ovat kovin pitkiä. Pitkät etäisyydet ovat Tunturi-Lapissa osa jokaisen elämää, niin hyvässä kuin pahassa. Hyvinä puolina pidetään niiden vahvistamaa kyläkulttuuria. Asutus ei ole jakaantunut tasaisesti alueellamme, vaan se on keskittynyt 10-700 henkilön kyliin. Lisäksi etäisyydet mahdollistavat sen, että seutukuntaamme mahtuu sekä koskematonta erämaata, luksusmatkailukohteita, poronhoitoa että teollisuutta. Etäisyyksien ja puuttuvien nettiyhteyksien vuoksi saavutettavuus on kuitenkin suurin heikkoutemme, etenkin sivukylissä.

Matkailijat ja kansainvälisyys ovat osa Tunturi-Lapin arkea. Yritysten kohderyhmien lisäksi jokaisessa yleishyödyllisessä hankkeessa yhtenä hyödynsaajana ovat myös matkailijat, suoraan tai epäsuorasti.

Kansainvälisyyttä alueen arkeen tuo myös Ruotsin ja Norjan kanssa jakamamme rajat. Suomen karttaa katsottaessa seutukuntamme saattaa vaikuttaa olevan syrjässä, mutta paikalliset kokevat sijainnin täysin eri tavalla. Esimerkiksi Tromssaan, Koutokeinoon ja Pajalaan on vain kivenheitto Tunturi-Lapista. Alueellisia yhtäläisyyksiäkin on enemmän rajanaapureihin kuin muihin kotimaan seutuihin, mikä tarkoittaa myös enemmän yhteistyön mahdollisuuksia.

EU-rahoituksia osataan hyödyntää seutukunnassamme hyvin. Tämä johtuu osittain siitä, ettei omia resursseja ole riittävästi kaikille kehittämis- ja investointitarpeille sekä osin siitä, että vähähiilisyyttä ajavat strategiat sopivat hyvin yhteen paikallisen, luontoa arvostavan väen ajatusmaailman kanssa. Kylissä on totuttu talkoilemaan kehityksen ja elinvoiman eteen jo aikoina ennen EU- hankkeita. Yhteisen hyvän ajaminen saa vapaa- ajan asukkaatkin mukaan talkoisiin ja on tuonut seutukuntaamme jo viisi Vuoden Lappilainen kylä -palkintoa.