Strategia

3. Toiminta-alueen kuvaus

Tunturi-Lapissa on tilaa kaikenlaisille elämäntyyleille, mutta meitä kaikkia yhdistävät luonto ja tarina. Luonto on seutukuntamme luontainen vahvuus, jonka päälle ovat rakentuneet erilaiset elinkeinot, paikalliskulttuuri ja hyvä elämänlaatu. Tunturit, erämaat, joet ja pikkukylät muodostavat täällä syntyneille ja tänne asettuneille sielunmaiseman. Luontoon liittyy olennaisesti myös puhtaus, josta halutaan pitää kiinni.

Luonnon ja puhtauden jälkeen yleisin seutukunnan vahvuuksiksi mainittu tekijä ovat ihmiset. Tunturi-Lappi on omanlaisensa kulttuurien sulatusuuni, jota asuttaa Euroopan ainut alkuperäiskansa sekä vuosittain kasvava määrä ihmisiä maailman jokaisesta kolkasta – ja kaikkea siltä väliltä. Uudet asukkaat otetaan avosylin vastaan ja heille opetetaan mielellään paikallisia taitoja ja tapoja. Oma paikallisyhteisö löytyy kiinnostuneille esimerkiksi yhdistystoiminnasta tai talkootöiden lomasta. Kirjattuja asukkaita Tunturi-Lapissa on 14 381. Paikallisväestöön kuuluu kuitenkin runsaasti myös vapaa-ajan asukkaita, jotka saattavat oleskella Tunturi-Lapissa jopa suurimman osan ajastaan. Lisäksi matkailijat moninkertaistavat väkiluvun ajoittain ja paikoittain sesonkien mukaan.

Kantaväestön keskuudessa on tavallista lähteä maailmalle jossain elämänvaiheessa ja palata sitten juurilleen uusien kokemusten, oppien ja perheenjäsenten kanssa. Paluumuuttajia löytyy erityisesti eläkeläisten keskuudesta. Kun työt eivät enää sido tietylle alueelle, maailma on avoin ja moni päätyy valitsemaan kodikseen juuri Tunturi-Lapin. Vuoden 2020 aikana eksponentiaalisesti kasvanut etätyö ja -opiskelu ovat myös lisänneet ihmisten vapautta, mikä lisäsi muuttovirtaa tänne entisestään. Hiljalleen olemme saaneet kumottua käsitystä siitä, ettei täällä olisi mahdollisuutta työskennellä ja opiskella alalla kuin alalla. Sen sijaan väkiluvun kehityksen suurimpana hidasteena tänä päivänä on asuntopula.

Elinkeinoelämää kannattelevat intohimoaan toteuttavat yrittäjät. Tunturi-Lapin jokainen kunta sijoittuu Manner-Suomen kärkikuusikkoon yritysten lukumäärässä väkilukuun suhteutettuna. Yrittäjyyden suosion taustalla ovat erityisten olosuhteiden luomat mahdollisuudet, kannustava ilmapiiri sekä halu asua täällä, vaikka sopivia työpaikkoja ei olisikaan löytynyt. Tunturi-Lapissa matkailun moniulotteisuus näkyy konkreettisesti: jokainen toimiala liittyy vähintään välillisesti matkailuun. Suuria työllistäjiä ovat majoitus- ja ohjelmapalvelut, teollisuus ja julkishallinto. Tärkeitä elinkeinoja ovat myös esimerkiksi arktinen testaus, nousevat elintarvike- ja luonnontuotealat sekä perinteiset luontaiselinkeinot.

Perinne-elinkeinoista etenkin poronhoito on tärkeä tekijä seutukunnan elinvoiman ylläpitämisessä. Ala on yksi saamen kielen ja kulttuurin kannatinpalkki. Perinnetieto sekä kielet ja murteet ovat vahvasti sidoksissa tekemiseen ja käytännön taitoihin. Niiden säilyttämiseksi perinne-elinkeinoista halutaan pitää kiinni. Vaikka poronhoito ei olisi täysipäiväinen ammatti, se mahdollistaa sivukylillä asumisen. Tavallista onkin, että yksilöillä on useita eri tulonlähteitä ja sivutoiminen yrittäjyys on suosittua.

Alueelle muuttava tai täällä vieraileva huomaa nopeasti, että etäisyydet ovat kovin pitkiä. Pitkät etäisyydet ovat Tunturi-Lapissa osa jokaisen elämää, niin hyvässä kuin pahassa. Hyvinä puolina pidetään niiden vahvistamaa kyläkulttuuria. Asutus ei ole jakaantunut tasaisesti alueellamme, vaan se on keskittynyt 10-700 henkilön kyliin. Lisäksi etäisyydet mahdollistavat sen, että seutukuntaamme mahtuu sekä koskematonta erämaata, luksusmatkailukohteita, poronhoitoa että teollisuutta. Etäisyyksien ja puuttuvien nettiyhteyksien vuoksi saavutettavuus on kuitenkin suurin heikkoutemme, etenkin sivukylissä.

Matkailijat ja kansainvälisyys ovat osa Tunturi- Lapin arkea. Yritysten kohderyhmien lisäksi jokaisessa yleishyödyllisessä hankkeessa yhtenä hyödynsaajana ovat myös matkailijat, suoraan tai epäsuorasti.

Kansainvälisyyttä alueen arkeen tuo myös Ruotsin ja Norjan kanssa jakamamme rajat. Suomen karttaa katsottaessa seutukuntamme saattaa vaikuttaa olevan syrjässä, mutta paikalliset kokevat sijainnin täysin eri tavalla. Esimerkiksi Tromssaan, Koutokeinoon ja Pajalaan on vain kivenheitto Tunturi-Lapista. Alueellisia yhtäläisyyksiäkin on enemmän rajanaapureihin kuin muihin kotimaan seutuihin, mikä tarkoittaa myös enemmän yhteistyön mahdollisuuksia.

EU-rahoituksia osataan hyödyntää seutukunnassamme hyvin. Tämä johtuu osittain siitä, ettei omia resursseja ole riittävästi kaikille kehittämis- ja investointitarpeille sekä osin siitä, että vähähiilisyyttä ajavat strategiat sopivat hyvin yhteen paikallisen, luontoa arvostavan väen ajatusmaailman kanssa. Kylissä on totuttu talkoilemaan kehityksen ja elinvoiman eteen jo aikoina ennen EU- hankkeita. Yhteisen hyvän ajaminen saa vapaa- ajan asukkaatkin mukaan talkoisiin ja on tuonut seutukuntaamme jo viisi Vuoden Lappilainen kylä -palkintoa.

SWOT-ANALYYSI

Oheiseen taulukkoon on koottu SWOT-analyysi eli Tunturi-Lapin sisäiset vahvuudet ja heikkoudet sekä ulkoiset mahdollisuudet ja uhat. Analyysi on koostettu keväällä 2021 kyliltä kerätyistä tiedoista, kunnille pidetyistä työpajoista, hallituksen työstä sekä avoimessa keskustelutilaisuudessa nousseista asioista. Saamelaisyhteisön SWOT on tehty haastattelemalla Saamelaiskäräjien edustajia.

4. Kehittämistarpeet

Tunturi-Lapin tulevaisuuden näkymissä ja elinvoimaisuuden lisäämisessä läpileikkaava teema on digitalisaatio. Osittain tai kokonaan etänä tuotetut palvelut lisäävät tasa-arvoa maaseudun asukkaille paremman saavutettavuuden myötä. Ne voivat mahdollistaa sivukylillä asumisen pidempään ja parantaa elämänlaatua uusilla työ-, opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksilla. Kuntiin ja kyliin pyritään edelleen houkuttelemaan uusia asukkaita ja paluumuuttajia, jotka voivat pitää kiinni vanhoista tukiverkoistaan etäyhteyksillä ja kokea kotoutumisen helpommaksi. Digitalisaation myötä etäisyyden kokemus pienentyy ja mahdollisuuksien valikoima kasvaa.

Digitalisaation hyödyntämiseksi seutukunnassa tarvitaan jokaisen kotitalouden ja liiketoimintapaikan kattava valokuituverkko sekä lisää osaamista. Valokuituverkkojen rakentamisen edistäminen on LTL ry:n osaamiskärki, johon tulemme edelleen panostamaan. Digiosaamista tulee viedä kyliin, suoraan käyttäjille. Digitaalisiin tuotteisiin ja palveluihin pohjautuvat yritykset ovat paikkariippumattomia, joten niiden sijoittumista alueelle pyritään edistämään ja lisäämään tietoadigitalisaation mahdollisuuksista jokaisella sektorilla.

Pandemiat, sodat ja muut laajat kriisit vaikuttavat usein ensimmäisenä matkailuun, joten tulevaisuudessa panostetaan entistä enemmän elinkeinokentän hajauttamiseen sekä kestävään matkailuun. Sesonkeja pyritään tasaamaan kehittämällä edelleen lumettoman ajan palveluita ja elämyksiä. Digitalisaation vastapainona hyödynnetään seutukunnan autenttisuutta, koskematonta luontoa ja aitoja elämyksiä kestävästi. Jokainen luonnosta elävä yritys panostaa vastuullisuuteen ja vähähiilisiin ratkaisuihin.

Muilla toimialoilla suuria mahdollisuuksia ovat elintarvikkeiden ja luonnontuotteiden jalostusarvon nostaminen kotiseudulla. Luonnosta saatavien raaka-aineiden tuntemus ja arvostus on seutukunnassamme korkealla. Arvopohjainen jalostus, tuotteistus ja brändäys tuovat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi poronlihalle, lampaanvillalle ja marjoille. Ilmaston ja ympäristön muovaamien luonnonolosuhteiden lisäksi toimialoilla on runsaasti mahdollisuuksia Tunturi-Lapin perinteiden ja tarinoiden esilletuomisessa. Näitä voidaan hyödyntää esimerkiksi käsitöissä, matkailupalveluissa ja luovilla aloilla. Valokuituverkkojen rakentamisen myötä uusia avauksia tullaan näkemään myös TKI- investoinneissa. Vahvat signaalit osoittavat, että tutkimuskentän ja paikallisen elinkeinoelämän yhteistyö tulee konkretisoitumaan. Lisääntynyt etätyö tuo seutukuntaan aiempaa enemmän korkeakoulutettua väestöä. Älyteknologiat, arktinen testaus ja tutkimus sekä näitä tukevat palvelut lisäävät elinkeinokentän monipuolisuutta entisestään.

Asuntopula ja seutukunnan vetovoimaisuus luovat tarpeen uusille asumisen muodoille. Erityisesti sivukylillä väestö ikääntyy ja uusissakin asukkaissa on runsaasti eläkeläisiä. Kaikkia palveluita ei voida digitalisoida eivätkä kaikki ikääntyneet halua tai voi asua palvelukodeissa. Elämänlaatua lisääviä mahdollisuuksia ovat sivukylien perhekodit, joiden ansiosta kotikylissä voidaan asua pidempään sekä yhteisölliset asumisen muodot, joissa eri ikäiset asukkaat voivat itse lisätä palvelutarjontaa. Perhekotien lisäksi uusia asumisen muotoja voidaan kehittää julkishallinnon ja kolmannen sektorin hankkeissa. Lisäksi tarvetta on yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle, joka voi tuoda asumisen lisäksi sivukylille lukemattomia muitakin palveluita. 

Suurimpana uhkana luontokeskeiselle seutu- kunnallemme on ilmastonmuutos. Tunturi- Lappi sijaitsee kokonaisuudessaan arktisella alueella, jossa ilmastonmuutos etenee muuta maailmaa nopeammin. Kohoava lämpötila vaikuttaa esimerkiksi porojen elintilaan, matkailun vetovoimaan sekä yksityistalouksiin, muun muassa tulvien muodossa. Seutukunnassa on enimmäkseen mikrokokoisia yrityksiä, jotka voivat kehittää toimintojaan ketterästi yhä kestävämpään suuntaan. Tiedon lisäämistä tarvitaan kuitenkin runsaasti etenkin kotitalouksiin. Erilaisilla rahoituksilla yritysten lisäksi myös kunnat ja yhdistykset voivat edistää sekä ekologista, taloudellista, kulttuurista että sosiaalista kestävyyttä. 

Uhkana pidetään myös maankäytön kiistoja. Ilman riittävää viestintää, yhteistyötä ja tietoa muiden elinkeinoista ristiriidoilta ei voi välttyä. Seutukunnassa ollaan avoimia erilaisille maankäytön muodoille, kun se tehdään paikallisia kunnioittaen. Etäisyyksien ansiosta eri elinkeinot ja omaleimaiset kylät voivat elää rinnakkain. Myös maanomistajuus voi paikoittain vaikuttaa uudisrakennusten ja uusien reittien sijoittumiseen tai toteutumiseen. Tunturi-Lapin kylillä koetuista tarpeista yleisimpiä ovat juuri lähireitit sekä kylätalot ja muut yhteisölliset tilat. 

Tunturi-Lapin kylillä kaivataan myös harrastuksia lapsille ja nuorille. Etä- harrastaminen on yhä helpompaa, mutta valikoimaa tarvitaan lisäksi paikan päälle. Hyvät muistot lapsuudesta edistävät nuorten jäämistä alueelle tai palaamista mahdollisten opiskelujen jälkeen. Uuden osaamisen tuomisessa seutukuntaamme nähdään vain mahdollisuuksia, esimerkiksi työmarkkinoilla vallitsevan kohtaanto-ongelman nujertamisessa. Työvoimapula on kriittinen esimerkiksi matkailualalla, jolla moni osaaja kouluttautui uudelleen tai vaihtoi alaa pandemian aikana. Pitkittyessään työvoimapula nähdään uhkana useiden toimialojen ja koko seutukunnan elinkeinokentän kehittymiselle. Osaamisen lisäämisessä mahdollisuuksia on oppilaitosten lisäksi myös seuroilla, yhdistyksillä ja kunnilla. 

Kuva 4. Vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien suhde toisiinsa ja strategian painopisteisiin.

5. Kehittämisen painopisteet

Tarinoiden Tunturi-Lapin seuraavaa lukua ovat olleet kirjoittamassa päähenkilöt itse. LTL ry:n paikallisen kehittämisen strategian painopisteet on valittu paikallisista tarpeista lähtien, asukkaita, yrittäjiä ja sidosryhmiä kuunnellen sekä ottaen huomioon Tunturi-Lapin aluetta koskevat laajemmat kehitysnäkymät. Kun kehittämisen resurssit kohdennetaan valittuihin painopisteisiin, ne vaikuttavat laajasti niin hyvinvointiin kuin kylien ja seutukunnan elinvoimaisuuteen. Strategian läpileikkaavia teemoja ovat paikallisuus, innovatiivisuus,
saavutettavuus, tasa-arvo, digitalisaatio, kestävä kehitys ja ympäristö. 

Strategiassa korostetaan yritysten osalta uudenlaisia ratkaisuja ja kasvun paikkoja. Yleishyödyllisten toimijoiden keskuudessa painotetaan yhteistyö-toimenpiteitä, joilla saadaan vaikuttavia tuloksia aikaan ilman talkootyöuupumusta.

Nousevien elinkeinojen rinnalla seutukunnan suurin elinkeino on edelleen matkailu. Valtaosa matkailualan toimijoista on yhden hengen yrityksiä, joiden taustalla on paikallinen asukas. Panostamalla paikallisten asukkaiden hyvinvointiin tuemme myös matkailua ja muita yrittäjävetoisia toimialoja. Tämä lisää myös tuottavuutta, sillä kun yrittäjä voi hyvin, yritys voi hyvin.

Seuraavilla sivuilla on esitelty Tarinoiden Tunturi-Lappi -strategian neljä painopistettä. Jokaisesta osiosta löytyy myös painopistekohtaiset laadulliset ja määrälliset tavoitteet, esimerkkejä tuettavista toimenpiteistä, kohderyhmät ja hyödynsaajat sekä keskeiset verkostot.

5.1 SAAVUTETTAVUUTTA LISÄÄVÄ OSAAMINEN

Saavutettavuus nousi SWOT-analyysissä Tunturi-Lapin suurimmaksi heikkoudeksi. Kylien työpajoissa tärkeimpänä ratkaisuna etäisyyksien ylittämiseen pidettiin digitalisaatiota. Kylissä on tarvetta uusille palveluille ja ratkaisuille, joita ei löydy paikan päältä sekä uusille ratkaisuille, joilla ikäihmiset voivat asua kylissä pidempään ja maallemuutto helpottuu. Keskeinen mahdollistaja ovat toimivat verkkoyhteydet, minkä vuoksi valokuituverkko tarvitaan jokaiseen lappilaiseen kylään.

Digitaalisten palveluiden hyödyntäminen vaatii osaamisen lisäämistä kylissä. Haluamme lisätä digitaitoja niin työikäisten kuin eläkeläistenkin keskuudessa. Järjestettyjen koulutusten ja kurssien lisäksi pyrimme lisäämään osaamisen jakamista asukkaiden kesken. Esimerkiksi nuoret voivat toimia tukena vanhemmille ja päästä mukaan yhdistystoimintaan oman osaamisen ja kiinnostuksen kohteiden kautta. 

Lisääntynyt etätyö ja -opiskelu ovat tuoneet lisää mahdollisuuksia paikalliselle väestölle, kun etäisyydet eivät ole esteenä. Työpaikkoja ja uravaihtoehtoja on saatavilla myös perinteisten alojen ulkopuolella. Ne ovat tuoneet myös uudenlaisia matkailijoita Tunturi-Lappiin. Tämä kulttuurinmuutos vaatii myös uuden oppimista, sekä digitaitojen osalta että uudenlaisten matkailupalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. 

Tunturi-Lappiin perustetaan jatkuvasti myös uusia yrityksiä ja palveluita, joilla saavutettavuutta voidaan lisätä. Yrittäjyys on seutukunnassamme poikkeuksellisen suosittua. Tavoitteenamme on lisätä yrittäjyyden houkuttelevuutta ja mahdollisuuksia sekä nykyisten yrittäjien että opiskelijoiden keskuudessa. 

5.2 ARKTINEN VIISAUS JA PERINTEET 

Tunturi-Lapin ilmasto ja ympäristö sekä paikalliset elämäntyylit luovat otollisen kasvualustan uusille innovaatioille sekä niihin pohjautuvalle yrittäjyydelle. Seutu- kunnassamme on tilaa ja äärimmäisiä luonnonolosuhteita, jotka mahdollistavat tutkimuksen ja tuotekehittelyn. Panostamme innovaatioiden syntymisen edistämiseen sekä uusien käytäntöjen ja toimintamallien luomiseen. 

Yritysten kasvun kannalta myös kansainvälisyys tuo lisää mahdollisuuksia. Tavoitteenamme on lisätä seutukunnan resilienssikykyä rohkaisemalla yrityksiä TKI- investointeihin ja kansainväliseen kasvuun sekä hajauttamalla elinkeinoelämää matkailun ulkopuolisille toimialoille, joiden kehittäminen tukee kuitenkin myös matkailua. Pohjoiskalotin kattavassa kansainvälisessä toiminnassa saamelaisyhteisöt ovat edelläkävijöitä, joiden kehittämistoimien toteutumista ja hyvien käytäntöjen jakamista tuetaan.

Kehittämisen lisäksi tulevina vuosina vaaditaan myös sopeuttamistoimia, joilla lisäämme huoltovarmuutta ja omavaraisuutta myös pandemioiden ja sotien aikana. Älykkäässä sopeutumisessa pyörää ei keksitä uudestaan, vaan oppeja haetaan arktisen alueemme hiiliviisaista perinteistä. Tunturilappilaiset ovat olleet olosuhteiden pakosta sekä oman kekseliäisyytensä ansiosta omavaraisia ja sitkeitä. Saamelaiskulttuureissa näkyy tänäkin päivänä vahvasti luonnon kunnioitus ja sen koskemattomuus. 

Seutukuntamme kulttuurit ja kielet sekä murteet ovat keskittyneet vahvasti tekemiseen. Muuttuneet elämäntyylit ovat vähentäneet tarvetta perinnetiedon ja kielten käytölle, minkä vuoksi ne ovat vaarassa kadota. Tuemme toimenpiteitä, joilla perinteitä voidaan pitää elävinä ja siirtää seuraaville sukupolville hyödyntämällä esimerkiksi digitalisaatiota. Perinne-elinkeinot kaipaavat myös kehittämistä pysyäkseen elinvoimaisina. 

5.3 KESTÄVÄT RATKAISUT 

Kestävillä ratkaisuilla luomme Tunturi-Lapista seutukuntaa, jossa on tilaa paikallisille elämäntyyleille ja ilmastonmuutoksen hillinnälle, rakennetulle ympäristölle ja erämaalle, paikallisille ja matkailijoille sekä perinne-elinkeinoille ja uusille innovaatioille. Avoimella keskustelulla ja yhteistyöllä luotu kestävä maankäyttö torjuu myös kiistoja eri osapuolten välillä. 

Puhdas luonto ja sen arvostaminen on Tunturi-Lapin vahvuus, joka halutaan säilyttää. Paikallinen väestö elää luonnon kanssa ja saa jopa elantonsa siitä, mikä motivoi ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeuttamis- toimiin. Ekologisen kestävyyden edistämiseksi  tuemme energia- resurssitehokkaita investointeja. Niiden ympäristövaikutusten arviointiin tarvitaan vahvaa yhteistyötä viranomaisten kanssa. 

Taloudellisessa kestävyydessä haetaan ratkaisuja yhdistysten toimintaedellytysten parantamiseen. Myös yritysten osalta uusien tuotteiden ja palveluiden tukemisessa tavoitellaan parempia liikevoittoja, joilla liiketoiminta kestää tulevatkin haasteet. 

Haluamme luoda Tunturi-Lapista hyvän paikan elää kaikille vauvasta vaariin. Edistämme sosiaalista kestävyyttä huomioimalla alueen kaikki asukkaat sekä pitämällä kiinni vieraanvaraisuudesta, suvaitsevaisuudesta ja tasa-arvosta. Edistämme myös kulttuurista kestävyyttä pitämällä kiinni paikallisuudesta ja opettamalla sitä vierailijoillekin. Kulttuuri voi myös toimia muutosvoimana kaikille kestävyys- tavoitteille. 

Kestävän matkailun osalta panostetaan lumettoman ajan palveluihin, etätyömatkailuun, kestävään liikkumiseen ja pyöräilymatkailuun sekä kylä- ja kulttuurimatkailuun. Tavoitteena on pidentää matkailijoiden viipymiä ja lisätä ympärivuotisuutta, kestävää liikkumista, matkailuyritysten resilienssikykyä sekä yhteistyötä paikallisten kanssa. Kestävyys ja vastuullisuus ovat matkailussa vielä kilpailuvaltteja, mutta tavoitteemme on saada nämä arvot oletuksena jokaiseen matkailuyritykseen. 

5.4 LIIKETTÄ KYLIIN 

Tunturi-Lapin ihmiset ja etäisyydet ovat pitäneet sivukylät asuttuina ja elävinä, vaikka kyläkouluja ja -kauppoja on suljettu. Talkoolaiset pitävät sivukylät vireinä ja kehittyvinä, joten heidän hyvinvointiinsa halutaan satsata. Talkoolaisten määrä ja yhdistysten rahalliset resurssit ovat monessa kylässä pieniä, joten painotamme kylien välisiä yhteistyötoimenpiteitä. Tarkoituksena on jakaa vastuutehtäviä sekä ottaa tiloja, harrastuspaikkoja ja -välineitä yhteiskäyttöön naapurikylien kesken. 

Monia asioita tulevaisuudesta ei voi ennustaa, mutta väestörakenne on yksi tunnettu asia. Väestön ikääntyminen tuo lisää mahdollisuuksia kyläkulttuurin kehittymiseen. Juuri eläkkeelle jääneet henkilöt ovat seutukuntamme uusi luova luokka, jolla on työelämästä hankittua tuoretta osaamista, uusia ideoita ja intoa toteuttaa niitä. 

Panostamalla kylien palveluihin ja harrastus- sekä liikuntamahdollisuuksiin lisäämme yhteisöllisyyttä sekä paikallisten ja matkailijoiden viihtyvyyttä. Pyrimme tuomaan esiin tunturilappilaisten kylien vetovoiman ja sen myötä lisäämään asukkaiden vierailuja muissa alueen kylissä. Samoilla toimilla lisäämme kylien pitovoimaa. Pien- infrastruktuurin kehittämishankkeissa pyritään myös lisäämään hyvien käytäntöjen ja toimintamallien jakamista sekä alueen sisällä että alueiden välillä. 

Sivukylissä elanto hankitaan usein monista virroista. Pyrimme lisäämään liike-elämää kyliin tukemalla paikallisesti toimivia yrityksiä. Osa-aikainen yrittäjyys voi alueellamme tarkoittaa sesonkiluonteista toimintaa tai palkkatyön ohella harjoitettavaa yrittäjyyttä. 

MUUT RAHASTOT 

LTL ry on kokenut EAKR- ja ESR-rahoitteisten hankkeiden toteuttaja. Näitä rahastoja sekä uutena mahdollisuutena JTF-rahoitusta tullaan hyödyntämään jatkossakin strategian toteuttamiseen myös siinä tapauksessa, että CAP-rahoitus jää haettua pienemmäksi. Tulevalla ohjelmakaudella tähtäämme lisäksi kv- rahoituksiin. Syöttöjä esimerkiksi Interreg Aurora -ohjelmaan on tullut valokuituverkkojen yhteistyöstä sekä seutukunnan kestävän kehityksen hankevalmistelusta. 

Alueen toimijoita ohjataan hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan myös muita rahastoja Leader-tuen lisäksi. Tuenhakijoilta löytyy jo kokemusta esimerkiksi Suomen Kulttuuri- rahastosta, Taiteen edistämiskeskuksen rahoituksista, ministeriöiden suorista rahoituksista ja Erasmus-ohjelmista. Yritysten osalta hakijoita ohjataan myös Business Finlandin, Finnveran, bisnesenkelien, pankkien ja suorien EU-rahoitusten palveluiden piiriin. 

7. Toimeenpanon kuvaus 

7.1 AKTIVOINTI 

Uusien tuenhakijoiden aktivoinnissa parhaaksi tavaksi ovat osoittautuneet rahoitusesittelyt oppilaitoksissa sekä johdonmukainen viestintä sähköisissä kanavissa ja perinteisissä medioissa. Lisäksi rahoitettujen hankkeiden oma viestintä herättää usein kiinnostusta muissa. Näiden ohella aktivointia toteutetaan myös koordinoivissa hankkeissa, jotka poikivat usein pienten toimijoiden omia hankkeita. 

Yritysten osalta olemme tavoittaneet eniten investointi- tai kehittämiskypsiä yrityksiä, jotka ovat itse meihin yhteydessä joko suoraan tai SYP-verkoston kautta. Pelkkänä korvana -yritys- verkoston kautta tietoa madollisuuksista ovat saaneet myös sellaiset yritykset, joilla rahoitus- tarve ei ole ajankohtainen. Innovatiivisuuden edistämiseksi tällaista tiedotusta sekä yrityskentän systemaattista haravointia tehdään jatkossa lisää. 

Yhdistystoimijoiden aktivoimista, yhdistysten toimintamahdollisuuksien parantamista ja tukimahdollisuuksien tiedotusta kehitetään edelleen. Viestinnässä ja hankkeiden sisällöissä kiinnitetään erityistä huomiota nuorisoon, jotka ovat merkittävässä roolissa yritysten sukupolvenvaihdoksissa sekä yhdistystoiminnan jatkuvuudessa. 

7.2 VIESTINTÄ 

LTL ry:n vakiintuneita viestintäkanavia ovat Facebook- ja Instagram-tilit, yhdistyksen omat nettisivut sekä paikallislehdet. Hankkeiden omassa viestinnässä kokeiluja on tehty esimerkiksi podcastien muodossa. Viestinnän resurssit ovat aina olleet liian pienet tarpeeseen nähden, mutta tehokkuutta pyritään lisäämään hyödyntämällä Maaseutuverkoston ja Lappilaiset Kylät ry:n materiaaleja sekä yhdistämällä toimintoja Lapin Leadereiden kesken. 

Viestinnän tarkoituksena on tiedottaa Tunturi- Lapin toimijoita erilaisista rahoitus-, kehitys- ja verkostoitumismahdollisuuksista, tapahtumista ja Leader-toiminnan vaikutuksista. Viestinnällä 

tavoitellaan muiden toimijoiden kanssa verkostoitumista, tiedonvälityksen ja osaamisen kehittymistä sekä kylätoiminnan ja yhteisöllisyyden kasvua. Viestinnän mittareita ovat koulutusten, tiedotus- ja esittelytilaisuuksien osallistujamäärät, some- seuraajat, verkkosivujen vierailijat sekä julkaistun materiaalin määrä, mukaan luettuna lehtiartikkelit. 

7.3 YHTEISTYÖ JA VERKOSTOITUMINEN 

LTL ry:n kaikki toiminnot sisältävät yhteistyötä erilaisten sidosryhmien, kuten kuntien, potentiaalisten tuenhakijoiden ja viranomaisten kanssa. Paikallistasolla tiivistä yhteistyötä tehdään kunnat, oppilaitokset ja muut kumppanit kattavan SYP-verkoston, LTL ry:n oman nuorisojaoston sekä yhdistysten kanssa. Isomman alueen näkemystä tuovat esimerkiksi Maaseutuverkosto, Suomen Kylät, Lapin liitto, toimialaklusterit ja lappilaiset älykkään erikoistumisen klusterit. 

Lapin viisi Leader-ryhmää eli Leader Lappi jatkaa vahvaa yhteistyötä säännöllisillä kokoontumisilla ja yhteisillä hankkeilla. Tällä ohjelmakaudella yhteistyö keskittyy kansainvälistymiseen, älykkäät kylät -teemaan sekä ympäristöön ja maisemanhoitoon. Haemme esimerkkejä älykkäistä kylistä muualta Euroopasta ja vaihdamme tietoa siitä, mitä älykkyys voi kylille tarkoittaa. Tieto tuodaan Lapin maaseudulle, jotta Lapissa voidaan kehittää toimintaa entistä älykkäämmäksi. Samalla lappilaisten kylien toimintamalleja voidaan esitellä kansainvälisille kumppaneillemme. Kansainvälisessä toiminnassa voimme samalla hyödyntää tehokkaasti koko kansainvälistä Leader-verkostoamme. 

Koko Lapin maaseutua yhdistää arvokas kulttuuriympäristö, jota halutaan vaalia. Myös kylien rakennettujen ympäristöjen viihtyvyyttä on tärkeä ylläpitää. Ihmisille on tärkeää tuottaa ymmärrettävässä muodossa tietoa siitä, millaisia tukia ympäristön- ja maisemanhoitoon on tarjolla eri rahastoista. 

Saamelaisten kotiseutualue eli Sápmi yltää Tunturi-Lapin lisäksi Leader Pohjoisin Lappi ry:n alueelle. Teemme yhteistyötä tukemalla saamelaiskulttuurien toimintaa sekä hakemalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kasvun paikkoja saamelaisyrittäjille Pohjoismaisesta yhteistyöstä. 

7.4 HALLINTO 

LTL ry:llä on kaksitoista hallituksen jäsentä ja kaksitoista varajäsentä. Kaikista seutukunnan kunnista on kolme varsinaista jäsentä: julkishallinnon edustaja, yritysten ja yhdistysten edustaja sekä maaseudun asukas. Varajäsenet valitaan myös kolmikannan mukaisesti. Jäseniä pyritään aina saamaan hajautetusti laajan seutukunnan joka puolelta. Seutukunnan pienen väkiluvun vuoksi on tavallista, että yksi henkilö on mukana monessa eri yhdistyksessä ja tieto siirtyy luonnollisesti. 

LTL ry:n hallitus on nuorekas ja omaa toimintaansa jatkuvasti kehittävä. Nuorille ei ole omaa kiintiötä, mutta asenne on nuoria osallistava. Vuonna 2021 perustettiin LTL ry:n oma nuorisojaosto, jonka tehtävänä on antaa lausunto NuorisoLeader-hankkeista ja muista nuoria koskettavista aiheista. 

Yhdistyksessä on kaksi työntekijää toimintarahalla: toiminnanjohtaja ja hankeneuvoja. Toimintarahan lisäksi yhdistys hallinnoi useita hankkeita, jolloin palkkakustannusten riittävyys voidaan varmistaa. Toiminnanjohtajan ja hankeneuvojan ajasta noin 20 % kuluu muuhun kuin toimintarahatyöhön. 

Yhdistyksen kirjanpito on ulkoistettu. Omana työnä seurataan taulukoilla myöntövaltuuksia, hankebudjetteja sekä yhdistyksen varoja. Kuntarahat neuvoteltiin syksyllä 2020 seuraaville seitsemälle vuodelle.  Mahdolliset ylijäävät kuntarahat voidaan käyttää strategian toteuttamiseen. LTL ry:n palveluksessa on vakituisten työntekijöiden lisäksi vaihtelevasti myös hanketyöntekijöitä. 

Lue lisää

• Maaseutuverkoston toiminnan esittely
• Suomen Kylät ry:n kotisivut
• Lapin toimialaklusterit
• Lapin älykkään erikoistumisen klusterit 

8. Seuranta ja arviointi 

Strategian toimeenpanee Leader Tunturi-Lappi ry toiminnanjohtajan vetämänä. Hänen apunaan aktivoinnissa toimii hankeneuvoja. Strategian toteutumista seurataan LTL ry:n henkilöstön ja hallituksen toimesta tässä strategiassa esitetyillä painopistekohtaisilla laadullisilla ja määrällisillä tavoitteilla. Strategian operatiivisesta toimeenpanosta vastaa Leader- ryhmä, mutta välillisesti toimeenpanoa tehdään myös monen sidosryhmän toimesta. Tuensaajat vastaavat omalta osaltaan käytännön kehittämistoimista. LTL ry:n henkilöstö ohjaa hankkeiden valmistelua ja seuraa niiden toteutumista. Heidän vastuullaan on myös talouden seuranta ja huolehtiminen rahoituksen toteutumisesta eri rahoituslähteistä. 

LTL ry:n toiminnan laatu perustuu hallituksen ja henkilöstön avoimuuteen, joustavuuteen ja tehokkuuteen. Hankkeet käsitellään nopeasti ja asiakkailta ja sidosryhmiltä saatavan palautteen perusteella toimintaa kehitetään jatkuvasti. LTL ry toteuttaa säännöllisesti asiakas- tyytyväisyyskyselyitä ja kerää asiakkailta palautetta toiminnastaan hankkeiden päätyttyä. 

Sisäisiä prosesseja ja toiminnan tehokkuutta ohjaa laatukäsikirja, jossa on kuvattu henkilöstön toimenkuvat, työtehtävät ja vastuualueet. Laatukäsikirja sisältää tietoa rutiineista ja prosesseista sekä hallitus- työskentelystä. Se luo pelisäännöt yhdistyksen ja sen henkilöstön toiminnalle. 

Toimintaryhmä raportoi toiminnastaan
säännöllisesti viranomaisille annettujen
ohjeiden mukaisesti. Lisäksi valmistellaan
strategian etenemistä seuraava toimintakertomus vuosittain. Omaa seurantaa tehdään painopisteiden toteutumisesta jokaisen tukipäätöksen jälkeen. 

Strategian toteuttaminen tapahtuu käytännössä myönnettävien rahoitusten kautta, joten suurin riski strategian toteutumisessa on sidontakehyksen ja toimintarahan väheneminen nykyisestä. Rahoitusten riittämiseksi LTL ry hakee rahoitusta omiin hankkeisiin, joilla voidaan luoda verkostoja, toimintamalleja ja ohjeita. Näiden hankkeiden avulla tuenhakijoiden omat hankkeet voidaan toteuttaa kustannustehokkaammin. 

Riskinä nähdään myös se, että jokin strategian painopiste korostuu suhteettoman paljon tavoitteisiin nähden. Riskiä hallitaan tarkastelemalla painopisteiden toteutumista jokaisen tukipäätöksen jälkeen. Heikommin toteutuvia painopisteitä voidaan edistää avaamalla rahoitushakuja kohdistetusti ja tiedottamalla aktiivisemmin. 

Tuensaajien hankkeissa suurimmat riskit ovat kustannusarvioltaan suurimmissa hankkeissa. Näille hankkeille asetetaan ohjausryhmät, joissa LTL ry:n toiminnanjohtaja on jäsenenä. Näin voidaan seurata hankkeiden toteutumista säännöllisesti myös raporttien ja lukujen takaa. Suurimmissa hankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota pysyvyyteen sekä tulosten leviämiseen muille toimijoille. 

Yrityshankkeiden osalta riskit ovat tavanomaisia liiketoiminnan riskejä, joita ei voida poistaa. Hankkeissa pyritään joustavuuteen lainsäädännön puitteissa ja haetaan ensisijaisesti muita ratkaisuja kuin tukien peruminen tai takaisinperintä. Seutukuntamme yrittäjät ovat ketteriä ja koronapandemia osoitti, että heiltä löytyy myös resilienssikykyä ja tulevaisuus näyttää kaiken kaikkiaan toiveikkaalta myös ohjelmakauden 2023-2027 osalta.