Selvitys: Lapin mikro- ja pienyrittäjien TKI-toiminnasta 2026 -raportti
Lapin TKI-intensiteetti kuuluu valtakunnan matalimpiin. Uuden selvityksen perusteella matalat luvut eivät kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö mikro- ja pienyritykset kehittäisi toimintaansa.
Kyselyyn vastanneista 95 prosenttia oli kehittänyt toimintaansa, tuotteitaan tai palvelujaan viimeisen kolmen vuoden aikana. Yritykset ilmoittivat keskimäärin lähes neljä erilaista kehittämisen muotoa.
Erityisen kiinnostava tulos syntyi, kun yrittäjille esitettiin kyselyn puolivälissä virallinen TKI-määritelmä. Määritelmän näkeminen ei saanut yrittäjiä yleisesti arvioimaan toimintaansa aiempaa innovatiivisemmaksi. Noin neljännes arvioi toimintansa sen jälkeen vähemmän innovatiiviseksi, noin 14 prosenttia enemmän innovatiiviseksi ja 61 prosentilla arvio ei muuttunut.
“Tulosten perusteella ongelmaa ei voida pelkistää siihen, etteivät pienyrittäjät tunne TKI-käsitettä. Mikroyrityksissä kehittäminen tapahtuu usein osana normaalia liiketoimintaa, asiakastyötä ja verkostoja. Olennaista on kysyä, kuinka hyvin nykyinen TKI-käsitteistö ja mittarit tunnistavat tällaisen uudistumisen.”
Selvityksessä 55 prosenttia ilmoitti yhdeksi syyksi TKI-käsitteen käyttämättömyydelle sen, että kehittäminen on osa normaalia liiketoimintaa. 39 prosenttia koki, ettei oma toiminta täytä virallisia tai tieteellisiä kriteerejä, ja 35 prosenttia nosti esiin TKI-käsitteen tuntemattomuuden.
Tulokset viittaavat siihen, että kyse ei ole vain tiedon puutteesta. Osa yritysten kehittämisestä voi täyttää TKI-toiminnan tunnusmerkkejä ilman, että sitä sellaiseksi nimetään, kun taas osa on yritykselle merkittävää käytäntölähtöistä kehittämistä, joka ei välttämättä täytä virallista TKI-määritelmää.
Tutustu koko aineistoon ja raporttiin alta
Kyselyn toteuttivat Leader Tunturi-Lapin Arktinen Viisaus -hanke sekä Lapin yliopiston Lumo-hanke
