Mikä saa kyläläiset tarttumaan härkää sarvista ja hakemaan investointitukea oman kyläverkon rakentamiseen ja rakentamaan verkon hankkeella omaan kylään?
“Meillä oli niin huonot yhteydet kylässä, että jos halusi lähettää tekstiviestin, piti hypätä trampoliinilla ja painaa lähetä-nappia yläilmoissa” – kertoi Niesin kylän asukas ja osuuskunnan hallituksen jäsen pilke silmäkulmassa ajasta ennen oman verkon rakentamista.
“Kun pandemia iski ja lapset kävivät etäkoulua, se ei olisi ollut mahollista, jos omaa verkkoa ei olisi ollut. Onneksi ehimmä tehä sen ennen korona-aikaa.” – Kelontekemän kylälainen ja osuuskunnan jäsen kertoi omasta kokemuksestaan.
Näitä esimerkkejä löytyy lukuisia, ja ne kertovat kylien tarpeista digitalisaation edetessä myös Lapin perukoilla. Näissä hankkeissa kylään on perustettu osuuskunta, joka tekee hartiavoimin töitä edistääkseen toimivia verkkoyhteyksiä omaan kylään. Yhteishenki on vahva. Muutamat osuuskunnat ovat laajentaneet verkkojen rakentamista useampiin kyliin.
Miten hankkeet toteutetaan?
Jokainen kylä on yksilöllinen. Mutta kaava on samanmoinen.
- Ensin selvitetään kiinnostuneet.
- Seuraavaksi perustetaan osuuskunta, joka määrittää hankealueen ja tekee tarvittavat toimet investointitukihakemusta varten.
- Osuuskunta tekee hakemuksen Lapin Ely-keskukseen.
- Kun hanke hyväksytään, osuuskunta hoitaa hankkeen byrokratian ja toteutuksen vaihe vaiheelta.
- Hankkeen jälkeen osuuskunta huolehtii verkon toiminnasta.
Hanke vaatii vahvaa sitoutumista ja talkoohenkeä kyläläisiltä. Apua tarvitaan ja siihen Lapissa on ollut tarjolla valokuituun liittyviä tiedonvälitys- ja kehittämishankkeita yli 10 vuoden ajan. Hankkeiden avulla kylissä on tiedottamalla aktivoitu väki aiheen pariin. Se on tehty ottamalla yhteyttä kyläaktiiveihin erilaisia kanavia pitkin ja järjestämällä kyläiltoja. Kylissä on tehty tiedotteita, jotka on oman väen toimesta jaettu postilaatikoihin. Omasta kylästä pestatut kylätiedottajat vierailevat kodeissa kertomassa hankkeen mahdollisuuksia ja näin viestiä viedään perille saakka. Nykyisen Valokuidulla elämää ja turvaa Lapin kyliin-hankkeen aikana kylätiedottajien työ jatkuu. Heidät perehdytetään hankkeen toimesta työhönsä. Myös digitalisaatiota on hyödynnetty sähköpostiviestinnällä ja sosiaalisen median kanavissa ja pikaviestipalveluissa.
”Talkoolaisia ei tarvinnut houkutella rakentamisen aikana.”
Talkootyö ja yhteishenki on kylissä jopa liikuttavan vahvaa. Siellä elää vielä nykyäänkin ymmärrys, että kukaan ei pärjää yksin. Vaikka talkootyön määrä tämäntyyppisissä hankkeissa voi pelottaakin, tarve ylittää pelon. Ja silloin syntyy tuloksia. Hankkeet vaativat byrokratiaa, ja se moniakin vielä jännittää. Mutta Leader-toiminnan myötä kylissä on nähty, mitä kaikkea yhteistyöllä voi saavuttaa ja byrokratian selvittämiseksi on aina saatavilla apua. Työhanskat vedetään käsiin tottuneesti, kun konkreettista tekemistä kuten lapiotöitä tms. tarvitaan. Jaana Kinisjärvi-Vuoman verkosta kertoi, että rakentamisen aikana talkoolaisia oli tarjolla yli oman tarpeen. Se kertoo vahvasta yhteishengestä.
Miksi tämä kaikki vaiva?
Tämän päivän maailmassa on paljon työtä, joka voidaan tehdä etänä ja asua sen puolesta juuri siellä missä asua mielii. Myös ikäihminen voi asua kotonaan pidempään, kun digitalisaatio kehittää palvelumalleja myös kotihoitoon. Sotepalvelut verkossa säästävät yksityisautoilun kilometrejä laajassa Lapin maassa. Jos verkkoyhteydet eivät toimi ja sen myötä palvelut jäävät saamatta, verkko rakennetaan itse hankkeen tuella silloin kun markkinaehtoiset yritykset eivät verkon rakentamisen kustannusten takia ole kiinnostuneet rakentamaan sitä.
Kun kiinteistöön saadaan valokuituliittymää, kiinteistön arvo nousee. Kallon kylästä kerrottiin, että kahteen pitkään myynnissä olleeseen taloon otettiin kyläverkkohankkeen myötä liittymät. Molemmat kiinteistöt myytiin ennen kuin hanke päättyi. Ylläsjärvellä myyntiin tulleesta talosta muualta tulleet talonostajat kysyivät ensimmäiseksi, että onko talossa valokuituliittymä.
Vasta hakemusvaiheessa olevasta kylästä kertoi ikääntynyt äiti silmät ilosta loistaen: ”Poikani sanoi, että äiti, heti kun otat sen valokuituliittymän, mie tulen täältä etelästä sinun tykösi pitkäksi aikaa etätöihin.”
Yksi ensimmäisistä Lappiin kyläverkkomallilla rakennetuista verkoista sijaitsee Saarenputaalla ja Äkäsjokisuulla. Oman verkon rakentamisen ylpeydestä kertoo verkonrakentajien mukaan sen nimi. Se on Meän Piuha.
Lapissa on:
- Osuuskuntia 25 kpl
- Kuntayhtiöitä 4 kpl
- Osuuskuntien rakentamia kyliä 39 kpl
- Ojakilometrejä 2810 km
- Osuuskuntaliittymiä 4539 kpl
Tulevaisuus pelottaa
Paljon on vielä tehtävää ja rakennettavaa. Tärkeää on nähdä toimivien tietoverkkojen tarpeet myös kansallisella tasolla ja päättävissä elimissä. Uhka investointitukien leikkaamiselle maaseudun osalta päättäjien taholta on suorastaan rampauttavaa Lapin kylien tietoliikenneyhteyksien kehittämiselle. Ilman tukea kehittäminen lakkaa. Jokainen lappinen ansaitsee toimivat verkkoyhteydet elääkseen kotiseudullaan.
Kirjoittajana
Annika Lompolo
valokuitusoturi / projektipäällikkö
Leader Tunturi-Lappi ry
Valokuidulla elämää ja turvaa Lapin kyliin-hanke
+358 40 552 0360
annika.lompolo@tunturileader.fi
https://www.facebook.com/ValokuidullaelamaajaturvaaLapinkyliin
www.leadertunturilappi.fi
