Tunturi-Lappi tunnetaan etenkin sen upeista tuntureista ja loputtomista hiihtoladuista, revontulista ja matkailusta. Alueen vetovoima ei kaikille ympärivuotisille asukkaille perustu pelkästään maisemaan tai hyviin harrastusmahdollisuuksiin, vaan siihen, että alueella on ihmisiä, koteja, palveluja ja yhteisöjä, jotka tekevät siitä hyvän paikan olla ja elää.
Kylät arjen keskiössä
Neljän kunnan muodostamalle Tunturi-Lapin alueelle mahtuu melkein sata kylää, jotka kaikki ovat erilaisia esimerkiksi kooltaan, rakenteeltaan ja tulevaisuuden tarpeiltaan. Etenkin tunturikeskusten läheisyydessä olevat kylät ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan.
Hyvänä lähtökohtana voidaan ajatella, että kylien tulevaisuus tehdään siellä missä arki toimii. Elinvoimainen kylä tarkoittaa arjen edellytyksiä, jonka keskiössä ovat esimerkiksi elämisen edellytykset, digiyhteydet sekä sosiaalinen ympäristö.
Monet tutkimukset osoittavat, että kylät voivat tarjota varteenotettavan vaihtoehdon tiiviille urbaanille elämäntavalle, joka ei aina vastaa yksilöiden tarpeita, arvoja tai tavoitteita. Jotta kylät voivat vastata myös tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin, ne tarvitsevat kuitenkin riittäviä resursseja, investointeja ja pitkäjänteistä kehittämistä.
Kylien toimet ovat investointeja tulevaan – eivät kuluja
Tunturi-Lapin kylien tulevaisuus ei synny itsestään, vaan arjen toimivuudesta: koteihin johtavista teistä, digiyhteyksistä, palveluista, työpaikoista ja siitä, että ihmiset voivat kokea kuuluvansa johonkin.
Kylien tarpeita tulevaisuuden rakentamiseen on esimerkiksi:
- Kylien asumisratkaisuiden edistäminen
- Digiyhteyksien ja arjen liikkumisen parantaminen
- Kylien (palvelu)innovaatioiden ja yhteisötilojen tukeminen
- Yhteistyön vahvistaminen
- Paikallisten vahvuuksien näkyväksi tekeminen
Kehittämistyölle on helppo asettaa euromääräinen hinta. Laskettu euromäärä ei kuitenkaan kerro koko totuutta; se ei näytä, minkälaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia työllä on, eikä sitä, kuinka moninkertaisena sosiaalisena tuottona tehdyt investoinnit mahdollisesti palautuvat yhteisölle pitkällä aikavälillä.
Kylien kehittäminen ei ole vain paikallinen asia, vaan sillä on laaja yhteiskunnallinen merkitys. Elinvoimaiset kylät vahvistavat esimerkiksi Suomen huoltovarmuutta, turvallisuutta ja alueellista tasapainoa, samalla tarjoavat ihmisille mahdollisuuden hyvään arkeen myös maaseudulla.
Kylät ovat osa EU:n pitkän aikavälin maaseutupolitiikkaa
Euroopan komissio nostaa pitkän aikavälin maaseutupoliittisessa visiossaan esiin vahvat, verkottuneet ja elinvoimaiset kyläyhteisöt sekä paikallistason toimijuuden tärkeyden. Vision keskiössä on, että paikalliset toimijat ja yhteisöt osallistuvat itse oman alueensa kehitykseen ja hyödyntävät digitalisaation mahdollisuuksia parantaakseen palveluiden saatavuutta ja elämänlaatua.
Tämä linjaus näkyy myös Suomessa ja Tunturi-Lapin alueella. Tammikuussa on alkanut Kyläkompassi-hanke tukee kylien elinvoimaisuuden ja tulevaisuudenvalmiuden vahvistamista hyödyntämällä Älykkään Kylän -periaatteita, mikä yhdistää paikallisen kehittämisen, yhteisöllisyyden ja innovatiiviset ratkaisut tulevaisuuden haasteisiin.
Miten Kyläkompassin kehittämistyö näkyy kylissä?
Hanke tarjoaa tukea kylien kehittämistyölle järjestämällä koulutusta, työpajoja, keskustelutilaisuuksia sekä esimerkiksi tuomalla kehittämistarpeita esiin ja löytämällä niihin ratkaisuja. Tehtävä kehittämistyö lähtee jokaisen kylän tarpeista ja tukee kylän omaa työskentelyä elinvoimaisemman tulevaisuuden puolesta huomioiden kylän omat resurssit.
Työ voi alkaa esimerkiksi yhteisellä kahvittelulla tai vaikka kyläläisten liikunnallisella aktivointihetkellä! Pohditaan yhdessä mistä alkaa yhteinen työskentely juuri teidän kylällä.
Kutsu meidät kylään! Ollaan yhteydessä ja tehdään yhdessä!
Vilma Sydänlammi, Projektipäällikkö
vilma.sydanlammi@tunturileader.fi
Kyläkompassi -hanke on osa Euroopan unionin vuonna 2017 käynnistämää Älykkäät kylät kokonaisuutta. Hanke on saanut rahoituksen Leader Tunturi-Lappi ry:ltä ja on EU:n osarahoittama.
