Koonti megatrendien 2026 julkistustilaisuudesta
Paikalle kokoontui 30 tunturilappilaista yrittäjää, kehittäjää ja tulevaisuudesta kiinnostunutta asukasta. Sitran livelähetys vieraili myös Kellokkaan auditoriossa, ja saimme välittää yli 6 000 katsojalle Tunturi-Lapin terveisiä siitä, miltä megatrendit näyttävät pohjoisen arjessa.
Tämä artikkeli kokoaa yhteen tilaisuuden keskeisimmät havainnot ja keskustelu, sekä Arktinen viisaus -hanketiimin pohdinnat siitä mitä Sitran megatrendit tarkoittavat seuraavan kymmenen vuoden aikana nimenomaan Tunturi-Lapissa – ja miksi niihin on syytä tarttua jo nyt.
Leader Tunturi-Lapin projektipäällikkö Saana Peurasaari ja Metsähallituksen projektipäällikkö Heidi Siira osallistuivat Kellokkaan yleisön kanssa Sitran järjestämään livelähetykseen.
Miten Sitran esille nostamat megatrendit näkyvät meillä?
Globaalien megatrendien joukosta Sitra nosti raportissaan esille Suomen perspektiivistä katsottuna neljä keskeistä megatrendiä:
- Suuntana pitkäikäisten yhteiskunta
- Maailmanjärjestyksen murros mittaa demokratian voiman
- Tekoäly mullistaa yhteiskunnan perustaa
- Ympäristökriisi pakottaa sopeutumaan ja uudistumaan
Suomessa väestö vanhenee ja vähenee – Tunturi-Lapissa vähemmän kuin muualla Lapissa
Vielä 2020 luvun alussa väestön väheneminen näytti Lapissa huolestuttavalta. Lapin Liiton (Lesterä ym. 2020) toteuttaman väestöselvitys ja muuttoliikkeen hinta -raportin mukaan Lapin maakunnan väkiluku laskee 9 611 hengellä vuoteen 2030 mennessä (-5,4 %). Raportissa todettiin, että eläkeläisten määrä lisääntyy ja syntyvyys laskee. Helpotusta uumoiltiin maahanmuutosta.
Nyt kuusi vuotta myöhemmin Tunturi-Lappi on kuitenkin noussut väestönlisäystä tarkastelevien tilastojen kärkeen. Jokainen Tunturi-Lapin kunta on kasvanut väestömäärältään vuodesta 2020 (Lesterä ym. 18, 2020). Jopa niin paljon, että vuoden 2025 tammi-marraskuun välisellä ajalla Tunturi-Lappi oli Suomen neljänneksi eniten kasvava kaupunkiseutu 0,83 % (+183).
Myös EVP-indeksiä tarkasteltaessa, joka mittaa elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa, Tunturi-Lappi on Suomen toiseksi elinvoimaisin seutu. Tunturi-Lapin EVP-indeksi 75,6 on vain vähän matalampi kuin tilastoissa ensimmäisenä olevan Helsingin seudun, jossa indeksi on 78,6. Rovaniemi oli kuudentena indeksillä 64,7.
Tällä hetkellä muuttoliike Tunturi-Lappiin suuntautuu niin maan sisäisestä muutosta kuin maahanmuutostakin. Myös Tunturi-Lapin taloudella menee hyvin, ja alueella on Suomen kolmanneksi korkein BKT per asukas vuoden 2023 tilastoja tulkitessa. Paremmaksi ylsivät vain Maarianhamina ja Porvoo.
Voidaan siis todeta, että Tunturi-Lapista on tullut Suomen uusi talouden ja väestönkasvun kasvualue. Myös tulevaisuus näyttää positiiviselta ja esimerkiksi vakituisen asumisen kaavoitusta on lisätty useilla alueilla vastaamaan kasvavaan kysyntään. Tämä mahdollistaa alueelle vakituisesti jäämisen ja esimerkiksi ympärivuotisuuden kehittymisen.
Kartat: Timo Aro 2025, Lähde Tilastokeskus
Paikallinen demokratia ja yhteisöjen rooli korostuvat
Maailman murros mittaa demokratian toimivuutta myös paikallistasolla, etenkin kaltaisillamme harvaan asutuilla alueilla. Päätöksiä tehdään yhä kauempana niistä alueista, joihin vaikutukset kohdistuvat, ja palveluja keskitetään voimakkaasti. Tunturi-Lapissa tämä tarkoittaa pitkiä etäisyyksiä ja arjen sujuvuuden haasteita.
Toisaalta murros voi avata myös uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi yhteisöllisyys ja paikallislähtöinen kehittäminen ovat Tunturi-Lapissa jo vahvoja. Kasvava ympärivuotisuus voi tuoda yllättäviäkin ratkaisuja palvelujen, työn ja asumisen järjestämiseen. Paikallinen demokratia ei näyttäydy vain hallinnollisena kysymyksenä, vaan konkreettisena osana alueen elinvoimaa ja yritysten toimintaedellytyksiä.
Teknologia on pienen yrityksen todellinen vipuvarsi
Teknologinen murros ja tekoälyn kehitys nähdään usein suurten toimijoiden pelikenttänä. Julkistustilaisuudessa korostui kuitenkin, että mikro- ja pienyritykset voivat saada teknologiasta suurimman suhteellisen hyödyn. Tekoäly tulee vauhdilla, ja kehityksen kärjessä olevat saavat etumatkaa.
Teknologian avulla voidaan vapauttaa aikaa ydintyöhön, parantaa kannattavuutta ja vahvistaa kilpailukykyä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi suoramyyntiä oikeille asiakkaille ilman välikäsiä, rutiinien automatisointia sekä kysynnän, hinnoittelun ja sesonkien parempaa ennakointia.
Luonnon kantokyky määrittää kehityksen rajat
Suomi, eikä myöskään Tunturi-Lappi kestä rajatonta kasvua. Luonto, infrastruktuuri ja paikallisyhteisöt asettavat reunaehdot, joista osa on jo tullut vastaan.
Luonnon ja asutun ympäristön käyttöä tarkastellaan yhä kriittisemmin. Hyväksyttävyys, vastuullisuus ja kuormituksen hallinta vaikuttavat suoraan yritystoiminnan jatkuvuuteen. Tunturi-Lapissa tämä korostuu erityisesti, sillä luonto on koko elinkeinotoiminnan perusta.
Tilaisuuden jälkipuheissa nousi esiin havainto, että vaikka moni yritys hyödyntää luontoa, harvempi tekee liiketoimintapäätöksiä niin, että luonto myös aidosti vahvistuu. Tässä piilee sekä riski että mahdollisuus. Yritystoiminnan kehittämisessä nousivat kaikkein keskeisimpinä esiin seuraavat periaatteet:
- toiminta ei voi perustua jatkuvasti kasvavaan kuormitukseen
- vastuullisuuden on oltava todennettavaa ja kokonaisvaltaista, ei vain viestinnällistä ja lainsäädännön minimivelvoitteiden noudattamista
- laadukkaammin ja kestävästi tuotettu palvelu voi oikeuttaa korkeamman hinnan
Juuri näissä valinnoissa mikro- ja pienyrityksillä on mahdollisuus erottautua ja vahvistaa kilpailukykyään.
Uudistava liiketoiminta on tässä kohtaa kiinnostava tulokulma, josta harva toimija on vielä hakenut aidosti mahdollisuuksia!
Muutos on jo käynnissä
Ylläksellä järjestetty megatrendien julkistustilaisuus teki näkyväksi sen, minkä moni tunturilappilainen jo tunnistaa: muutos ei ole tulossa, se on jo käynnissä. Tunturi-Lappi ei ole kehityksen reunalla, vaan monessa suhteessa sen etulinjassa.
Megatrendit ovat suuria, pitkäkestoisia kehityskulkuja, jotka pakottavat meidät uudistumaan. Ne ovat myös toisiinsa kietoutuneita monin eri tavoin: Luonto ja luonnon kantokyky vaikuttavat meillä veto- ja pitovoimaan, joka taas vaikuttaa väestön kehitykseen ja yritysten toimintaan. Tekoäly vauhdittaa yritysten kasvua, jne.
Seuraavan kymmenen vuoden elinvoima rakentuu siitä, kuinka hyvin globaalit kehityssuunnat osataan tulkita paikallisesti ja kääntää käytännön ratkaisuiksi.
Tämä artikkeli on kirjoitettu osana Arktinen Viisaus -hanketta, jonka tavoitteena on tukea erityisesti mikro- ja pienyrityksiä sekä kuntia ennakoinnissa ja osaamisen vahvistamisessa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
