Miten ihmeessä Kalakirjasto on juuri täällä, kaukana kuntakeskuksista ja kaupungeista?
– Mehän olemme täällä kalastuskulttuurin kehdossa. Vieressä on Keimiöniemen historialliset kalapirtit ja lähellä virtaa Muoniojoki. Vesireitit ja kalastus ovat olleet asutushistoriallisesti merkittäviä tekijöitä täällä, Ari Savikko vastaa.
Hänen nähdäkseen kaiken ei tarvitse sijaita kehä kolmosen sisäpuolella.
– Kun siellä ei ole resursseja pitää kirjoja, niin otetaan ne tänne. Ja eihän tänne ole tulla kuin pari tuntia Helsingistä, hän hymyilee ja viittaa Kittilän lentokenttään.
Perustelut kirjaston sijainnille ovat mainiot, varsinkin kun hän kertoo vielä tuoreen esimerkin aineiston hankinnasta.
– Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella Helsingissä oltiin hävittämässä pienpainatekokoelmaa, jonka vanhimmat julkaisut ovat 1800-luvulta. Sieltä otettiin yhteyttä että antavat ne pois, mutta postittaa niitä ei luvattu, Savikko kertoo.
Avuksi kiirehti pääkaupunkiseutulainen ystävä, Sulo Tiainen, joka omistaa Hiacen.
– Hän pakkasi laatikot siellä Hiaceen, johon ne juuri sopivasti mahtuivat. Sitten auto yöjunaan ja Kolariin. Auto ajettiin tähän oven eteen ja tyhjennettiin suoraan kirjastoon. Sulo kävi suihkussa ja lähti seuraavalla yöjunalla takaisin. Kokoelma oli pelastettu. Ilman apuja painatteilla olisi lämmitetty Helsingin kaupunkia, hän veistelee.
Kirjasto on rakennettu talkoovoimin. Kokoelma taas on hankittu Savikon omalla palavalla keräilyinnostuksella. Hankkeeseen on haettu ja saatu rahoitusta Leader Tunturi-Lappi ry:ltä.
– Ennen tätä suurin osa kokoelmasta oli säilössä Inarissa, suljetun kalahautomon rakennuksessa.
Kalakirjaston avajaisia vietettiin elokuussa 2018. Sen laaja kokoelma sisältää yleisteoksia, kertomakirjallisuutta, lehtiä, väitöskirjoja, päiväkirjoja, kirjeitä, valokuvia, rainoja, postimerkkejä ja jopa vanhoja esineitä, kaikki liittyen kalastukseen ja kaloihin. Materiaalia kirjastossa on suomen kielen lisäksi englanniksi, ruotsiksi, saksaksi, venäjäksi, viroksi ja latinaksi.
Keräilyinto syttyi jo kauan sitten
Kalakirjasto ei syntynyt yhdessä yössä, eikä edes kolmessa vuodessa, jonka hankeprosessi kaikkineen kesti. Pohja kaikelle on Savikon keräilyharrastuksessa, joka alkoi noin kolmekymmentä vuotta sitten.
– Innostus kalastamiseen ja lukemiseen on minulla ollut jo lapsesta asti. Alan kirjojen keräily alkoi tiedonjanosta.
Hän muistelee ensimmäisen kalastusaiheisen kirjansa olleen Hans Lidmanin Lapintähti (1973), joka sisältää kalastusaiheisia novelleja Lapista.
Kuusamossa, Pudasjärvellä ja Muoniossa varttunut Savikko harrastaa perhokalastusta ja pilkkimistä vapaa-ajallaan. Ammattikin liittyy kalaan, sillä päivätyö on kalantutkimuksen parissa Inarissa, nykyisessä kotipitäjässä.
– Jossain vaiheessa keräilyinto muuttui vakavaksi ja ajattelin että voisin kerätä kaikki suomalaiset julkaisut.
Internet mullisti keräilyn 2000-luvulla, kun kirjoja pystyi etsimään ja hankkimaan sen kautta. Harrastus on myös laajentanut vuosien varrella ystäväpiiriä kotimaan ulkopuolellekin.
– Kirjojen keräily on kuin aarteenmetsästystä, jonkin kirjan voi löytää vasta kahdenkymmenen vuoden etsimisen jälkeen.
Nyt keräilyharrastus on muuttunut säilytysvastuuksi, joka tavallaan on keräilyn ytimen ulkopuolella.
– Aloitin keräilyharrastuksen lapsena postimerkeistä. Sukulaiset tykkäsivät että olisit pysynyt niissä, kun kantoivat kirjalaatikoita tänne, Savikko kertoilee täyden kirjaston hyllyjen äärellä.
Kirjaston kokoelmiin kuuluukin luonnollisesti myös isot kansiot täynnä kala-aiheisia postimerkkejä kaikkialta maailmasta.
Kalakirjasto on avoinna kaikille
Kalakirjaston seinien sisällä riittää tietoa ja tarinoita luettavaksi, sekä kuultaviksi Savikolta itseltään hänen paikalla ollessaan. Rakennus on uskomaton kalastushistorian tietopankki, jossa asiasta kiinnostuneen kannattaa vierailla ihan paikan päällä. Jos tulee vähän kauempaa, voi tiedustella edullista majoitusta samassa rakennuksessa. Vierailijoiden käytössä on myös hyvin varusteltu työhuone.
– Meillä on jo ehtinyt käydä väkeä tohtorista eläkeläiseen ja kyläläisiin. Artikkeleita voi myös pyytää lähettämään, toimitan niitä skannattuna.
Tulevaisuuden suunnitelmissa on saada ainakin osapäiväinen työntekijä kirjastolle, sillä tietoa kysytään paljon, ja kokoelman digitaalisessa tallentamisessa riittää työtä vielä pitkäksi aikaa.
– Päätyö on kuitenkin tehty, kirjat on pelastettu ja ne ovat lähes kaikki jo omilla paikoillaan, Savikko tuumaa tyytyväisenä.
Kuuluisin perhokalastuksesta kertova kirja, jossa välittyy filosofinen ote ajattomaan lajiin. Ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1653. Englanninkielinen alkuteos on julkaistu suomeksi nimellä Oivallinen onkimies.
Savikko arvostaa sidottua kirjaa ylitse digitoidun materiaalin.
– Digitointi ei ole varma säilytystapa, sillä emme tiedä, miten kauan tiedostot ovat luettavissa nykyisillä formaateilla. Minusta ei pidä vierastaa uutta, mutta vanhaakaan ei pidä hävittää.
Kirja on Savikon mukaan arjen käyttöesine, taideteos, joka on myös silmälle nätti.
Vanhoista julkaisuista selviää esimerkiksi milloin sampi on kadonnut Suomesta, tai millaisia kalastusmenetelmiä ja -välineitä on kunakin aikakautena ollut käytössä. Vanhat kirjeet, kuvat ja päiväkirjat kertovat yksityiskohtaista tarinaa omasta ajastaan.
– Jokainen sukupolvi kerryttää uutta tietoa vanhan päälle, silti vanhakin tieto on arvokasta, Savikko summaa.
Teksti ja kuvat: Petra Kannisto. Julkaistu 20.11.2018
Kalakirjaston tietokanta, aukioloajat ja muuta tietoa: Kalakirjasto.fi
Kalakirjastoa pitää yllä Kalakirjasto ry, joka toimii vapaaehtoisvoimin.
Suomen Kalakirjasto
Hankkeen hakija: Suomen Kalakirjasto ry
Hankkeen rahoittaja: Leader Tunturi-Lappi ry
Hankkeen kokonaisrahoitus: 223 266 euroa
Suomen Kalakirjasto ry on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja tukea kirjallisuuden harrastusta, edistää kansalaisten omaehtoista kulttuuriharrastusta sekä uudistaa ja kehittää kansalaisten kulttuurikäsitystä. Tavoitteena on myös säilyttää ja kartuttaa Suomen laajinta kala-alan kirjakokoelmaa.
Koska pidämme tärkeänä sitä, että kaikki se tieto mitä suomalaisesta kala-alasta on kirjoitettu, säilyisi myös tulevien sukupolvien käyttöön, Suomen kalakirjasto ry rakentaa Muonion Kemiläisenvaaraan kirjastorakennuksen Suomen Kalakirjasto ry:n hallussa olevalle mittavalle kokoelmalle. Suomen Kalakirjastolla on Suomen kattavin kala- ja kalastusaiheinen julkaisukokoelma. Kokoelma käsittää suomalaista kalakirjallisuutta vuodesta 1730 aina nykyvuosiin asti. Julkaisuja on n. 300 hyllymetriä ja kokoelma karttuu vuosittain. Mukana on myös melkein kaikki Suomessa ilmestyneistä kala-alan lehdistä, vanhimmat 1800-luvulta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu myös uudempia, lähes kaikki aina 2000-luvulle asti ilmestyneet suomalaiset kalakirjat ja -lehdet. Suomen Kalakirjastolle on vuokrattu tontti 25 vuodeksi ja siihen rakennetaan tällä hankkeella kirjastorakennus vuosien 2017-2018 aikana.
Kokoelma on osa yhteistä kulttuuriperintöä ja se saadaan jatkossa kirjastorakennuksen myötä entistä laajempaan käyttöön. Kirjastorakennukseen tulee myös majoitus ja työskentelytila, joten kirjastossa voi työskennellä lyhyitä jaksoja esim. väitöskirjan tekijä tai pieni työryhmä. Hanke mahdollistaa myös tarvittavan infrastruktuurin, sekä kirjaston sisustuselementit. Kirjasto tulee sijaitsemaan Keimiöniemen kalakenttiä vastapäätä, joten kalastushistoriaa riittää ympäristössäkin. Tarkoitus ei ole museoida kokoelmaa, vaan säilyttää olemassa olevaa tietoa ja jakaa sitä tarvitseville.
