Muonion sivukylältä perhe kertoi, että he saavat katsoa Netflixistä 1,5 h kestävää elokuvaa 3 h, kun välissä pyörittää. Ei suinkhan mainosten takia.
Posion kunnassa suuri osa mastoista on radiolinkin varassa. 3G-verkon alasajo on vaikuttanut monin paikoin myös taajamien lähistöllä – kerrotaan kyläilloissa.
Monin paikoin Lapissa on tilanne, että ilman tukea verkkoa ei kylille saada.
Mikä saa kyläläiset tarttumaan härkää sarvista ja hakemaan investointitukea oman kyläverkon rakentamiseen ja rakentamaan verkon hankkeella omaan kylään?
“Meillä oli niin huonot yhteydet kylässä, että jos halusi lähettää tekstiviestin, piti hypätä trampoliinilla ja painaa lähetä-nappia yläilmoissa” – kertoi Niesin kylän asukas ja osuuskunnan hallituksen jäsen pilke silmäkulmassa ajasta ennen oman verkon rakentamista.
“Kun pandemia iski ja lapset kävivät etäkoulua, se ei olisi ollut mahollista, jos omaa verkkoa ei olisi ollut. Onneksi ehimmä tehä sen ennen korona-aikaa.” – Kelontekemän kylälainen ja osuuskunnan jäsen kertoi omasta kokemuksestaan.
Näitä esimerkkejä löytyy lukuisia, ja ne kertovat kylien tarpeista digitalisaation edetessä myös Lapin perukoilla. Näissä hankkeissa kylään on perustettu osuuskunta, joka tekee hartiavoimin töitä edistääkseen toimivia verkkoyhteyksiä omaan kylään. Yhteishenki on vahva. Muutamat osuuskunnat ovat laajentaneet verkkojen rakentamista useampiin kyliin.
Miksi tämä kaikki vaiva?
Tämän päivän maailmassa on paljon työtä, joka voidaan tehdä etänä ja asua sen puolesta juuri siellä missä asua mielii. Myös ikäihminen voi asua kotonaan pidempään, kun digitalisaatio kehittää palvelumalleja myös kotihoitoon. Sotepalvelut verkossa säästävät yksityisautoilun kilometrejä laajassa Lapin maassa. Jos verkkoyhteydet eivät toimi ja sen myötä palvelut jäävät saamatta, verkko rakennetaan itse hankkeen tuella silloin kun markkinaehtoiset yritykset eivät verkon rakentamisen kustannusten takia ole kiinnostuneet rakentamaan sitä.
Kun kiinteistöön saadaan valokuituliittymää, kiinteistön arvo nousee. Kallon kylästä kerrottiin, että kahteen pitkään myynnissä olleeseen taloon otettiin kyläverkkohankkeen myötä liittymät. Molemmat kiinteistöt myytiin ennen kuin hanke päättyi. Ylläsjärvellä myyntiin tulleesta talosta muualta tulleet talonostajat kysyivät ensimmäiseksi, että onko talossa valokuituliittymä.
Tapion kylästä kertoi ikääntynyt äiti silmät ilosta loistaen: ”Poikani sanoi, että äiti, heti kun otat sen valokuituliittymän, mie tulen täältä etelästä sinun tykösi pitkäksi aikaa etätöihin.”
Yksi ensimmäisistä Lappiin kyläverkkomallilla rakennetuista verkoista sijaitsee Saarenputaalla ja Äkäsjokisuulla. Oman verkon rakentamisen ylpeydestä kertoo verkonrakentajien mukaan sen nimi. Se on Meän Piuha.
Tulevaisuus pelottaa
Paljon on vielä tehtävää ja rakennettavaa. Tärkeää on nähdä toimivien tietoverkkojen tarpeet myös kansallisella tasolla ja päättävissä elimissä. Ilman tukea kehittäminen lakkaa. Jokainen lappilainen ansaitsee toimivat verkkoyhteydet elääkseen omalla kotiseudullaan.
Kirjoittajana
Annika Lompolo
valokuitusoturi / projektipäällikkö
Leader Tunturi-Lappi ry
Valokuidulla elämää ja turvaa Lapin kyliin-hanke
